MINUN KOUVOLANI

Salpausselän sylissä - Kymijoen kainalossa

Viime vuoden lopussa julkaistiin Kouvolan kansalaisopiston juhlavuoden kunniaksi runokirja ”Minun Kouvolani”. Sen runot on koottu opiston runoryhmän opiskelijoiden ja kuntalaisten runoista.

Myönnän heti alkuun – luen vähän runoutta ja kirjallisuuden lajina se on vähän vieraskin. Ritva Sorvalin opiskelijoiden kokoama kirja tekee omassa lajissaan mukavan poikkeuksen. Kun sain kirjan käteeni, luin innoissani tekstejä ja tykästyin niihin heti. Ensin kiinnittyi huomio niihin runoihin, jotka sijoittuvat johonkin minulle tuttuun paikkaan. Kirjan sivuilla vieraillaan useissa kaupunginosissa ja hengitetään Kouvolan rikasta ja kaunista luontoa sekä kuvataan matkantekoa eri reiteillä. Luonnollisesti Kymijoki on saanut runojen aiheena oman osuuden. Runoista käy hyvin ilmi, miten sinänsä pieneltä tuntuvat kaupungin maamerkit saavat teksteissä oman merkityksen. Kaupungin elämän äänet, tuoksut ja paikat ovat innoittaneet kirjoittajia.

Kirjan esipuheessa kerrotaan, että kirjassa vältetään ryppyotsaisuutta ja se pitää totisesti paikkansa. Kun sitä lukee, hiipii helposti hymy huulille. Joukossa on myös herkkiä ja tunnetta täynnä olevia riimejä. On helppo samaistua Mervi Hyyryläisen kuvaukseen ”Kuusaan hautausmaalla”. Teksti vie minut välittömästi jouluiseen tunnelmaan. Tietysti haluan nostaa esille myös kotikulmalleni sijoittuvan runon, jonka on kirjoittanut Maija Muuttoranta.

                                                  Markankylä

                                     Yksi Kuusaan mies oli tarkka

                                     tontinkin osti vasta kun hintana markka

                                     ja taloaan rakensi kuin kirkkoa,

                                     kun siinä sivussa heilasteli yhtä Pirkkoa

                                     ja tuntematon markankylälaiselle oli sanaharkka.

Kirjan ulkoasu on tyylikäs ja selkeä. Sen suunnittelusta ovat vastanneet Xamkin opiskelijat Henriikka Silvennoinen ja Tuukka Tyybäkinoja. Kirjan tiedotustilaisuudessa tuli mieleeni, olisiko osa kirjan runoista myös mahdollista säveltää. Ainakin Topi Nakarin ”Kouvola on” teksti voisi hyvinkin taipua myös räpiksi.

                                                                           Kouvola on

Kouvola on rautatie ja Sipparin parkki,

Kouvola on mie ja Yhdyspankki.

Kouvola on sota-aika Halkotorin,

Kouvola on Rock’n’roll se hakkaa Porin.

Kouvola on Torkkari ja Nipan Grilli,

Kouvola on Käyrälammen ranta villi.

Kouvola on kirkko ja kaupungintalo,

Kouvola on unelmat ja tunteiden palo.

Kouvola on Pohjolatalo somin,

Kouvola on harmain, kaunein, omin.

Kouvola on nykyhetki, mennyt tuleva,

Kouvola on kirjasto ja kansa lukeva.

Kouvola on lapsuus, metsät ja kadut,

Kouvola on Hiihtomajan lumiset ladut.

Kouvola on Mutteri ja Kauppahalli,

Kouvola on perjantai ja autojen ralli.

Kouvola on Kankaan ala-aste,

Kouvola on koulutie ja aamukaste.

Kouvola on siellä ja vaikken palaa,

Kouvolaan aina kuljen salaa.

Kaikille runoja kirjoittaneille ja julkaistavaksi lähettäneille henkilöille haluan kertoa, että olette löytäneet hyvin kaupungin olemuksen ja sydämen. Teos sopii mainiosti lahjaksi ja sitä voi ostaa kansalaisopiston toimistolta 10€:n hintaan.

 

Vs. Koulutuspäällikkö Aija Matero