JUHANNUS

Juhannus on keskikesän juhla, jota vietettiin alun perin säänjumala Ukon juhlana. Juhlan tarkoituksena oli varmistaa maatalojen tulevan vuoden sato ja hedelmällisyys. Katolinen kirkko sijoitti päivän pyhän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi vuonna 1316. Nimestä Johannes muotoutui ajan kuluessa juhlan nykyinen nimi juhannus. Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä. Lippu nostetaan salkoon juhannusaattona klo 18 ja lasketaan juhannuspäivän iltana klo 21. Juhannuspäivä on Suomen lipun päivä. Juhannuksena syödään hyvin. Juhannus on juhlaa ruokapöydässäkin.

Juhannus on keskikesän juhla, jota vietettiin alun perin säänjumala Ukon juhlana. Juhlan tarkoituksena oli varmistaa maatalojen tulevan vuoden sato ja hedelmällisyys. Katolinen kirkko sijoitti päivän pyhän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi vuonna 1316. Nimestä Johannes muotoutui ajan kuluessa juhlan nykyinen nimi juhannus.

Keskikesän valoisampaa yötä on vietetty mahdollisimman lähellä luontoa, jossa uskottiin juhannuksena olevan erityistä taikavoimaa. Keskiyön lyhyenä hetkenä oli tapana lukea luonnosta enteitä ja tehdä taikoja. Niillä tavoiteltiin mm. karja- ja viljaonnea, sekä erityisesti naimaonnea. Naimattomat neidot ”nostivat lempeään” juhannussaunassa, kokon yli hyppien tai ruispellossa kieriskellen.

Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.

Juhannuskokko ja sen ympärillä tanssiminen on yksi varhaisimmista juhannusperinteistä. Kokkojen tarkoitus oli liikkeellä olevien pahojen henkien ja demonien pelottaminen pois. Tulen ympärillä piti myös meluta ja elämöidä henkien karkottamiseksi. Kylän väki kokoontui kokon ympärille parhaissa juhlavaatteissaan ja kokon sytyttämi-nen oli kylän vanhimman miehen tai arvovieraan kunniatehtävä. Suomenruotsalaisilla kokon tilalla on pihalle pysytetty juhannussalko ja Pohjanmaalla pihalle on pystytetty juhannuskuusi.

Talonpoikaiskulttuurissa juhannus katkaisi työvuoden. Juhannukseksi piti talo suursiivota ja sisätilat sekä piha koristella kukin ja koivuin. Juhannuksena on sidottu myös kukkaseppeleitä. Lehmille sarviin sidotuista seppe-leistä ennustettiin tulevaa karjaonnea.

Juhannuksena saunominen tapahtui päivällä, sillä illalla piti olla vastaanottamassa yötön yö. Juhannussaunakin koristeltiin tuorein koivuin ja koivuista tehtiin saunavihtoja tai –vastoja.

Juhannuksen juhlintaan on kuulunut myös juhannustanssit ja vuosien myötä erilaiset juhannusjuhlat. Vanhimpia ja tunnetuimpia suomalaisia juhannusjuhlia ovat Helsingin Seurasaaren juhannusjuhlat juhannushäineen sekä Ylitornion Aavasaksan juhannusjuhlat. Juhannushäät olivat 1900 –luvulla suosittuja. Pohjanmaalla vietettiin kruunuhäitä tai mahtihäitä, joista ei ohjelmaa puuttunut. Niissä ”ensin hypeltihin, sitten tapeltihin”.

Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä. Lippu nostetaan salkoon juhannusaattona klo 18 ja lasketaan juhannuspäivän iltana klo 21. Juhannuspäivä on Suomen lipun päivä.

Luonto on edelleen oleellinen osa suomalaisen juhannuksen juhlintaa. Juhannuksena matkustetaan mökeille, maalle tai jonnekin luonnon äärelle. Myös kaupungeissa järjestetään nykyään erilaisia juhannusjuhlia, ja näin kaupunkilaisillakin on mahdollisuus kokea juhannuskokon tunnelmaa.

Juhannuksena syödään hyvin. Juhannus on juhlaa ruokapöydässäkin. Perinteisiin juhannusruokiin kuuluivat erilaiset maidosta tehdyt ruoat. Lehmät tuottivat jälleen maitoa ja maidosta valmistettiin mm. erilaisia kullekin paikkakunnalle ominaisia juustoja esim. juhannusjuustoa eli makiajuustoa. Maidosta tehtiin monenlaista ruokaa ja myös lettuja eli ohukaisia eli räiskäleitä. Muurinpohjaletut olivat erityisesti ylä-savolaisten juhannuskokolla valmistettua juhannusherkkua. Kalaa syötiin monessa muodossa esim. ranta-kalana. Lihapaistit, lihapullat ja palviliha olivat myös juhlaruokia. Leiväksi leivottiin juhannusrieskaa kunkin paikkakunnan ohjeiden mukaan esim. röpörieskaa ja erilaisia piirakoita. Kahvin kanssa tarjottiin sokerikakkua, pikkuleipiä ja raparperipiirakkaa. Juhannusjuomina pöydässä oli kotikaljaa ja piimää.

 

Juhannuksen ruokapöytään kuuluvat tänä päivänä mm. uudet perunat keitettynä, mutta myös monella tapaan maustettuna. Perunoita mm. grillataan, hölskytetään ja savustetaan.

 

HÖLSKYPOTUT:

1 kg varhaisperunoita

1 rkl voita

1 dl nippusipulin vartta hienonnettuna

1 dl tilliä hienonnettuna

1 prk (150 g) ranskankermaa

n. ½ tl suolaa

Kiehauta vesi ja keitä perunoita suolalla maustetussa vedessä 15-20 min, kunnes ne ovat kypsiä. Kaada vesi pois ja lisää voi peru-noiden joukkoon. Lisää silputut sipuli ja tilli, ranskankerma ja suola kattilaan. Pane kansi päälle ja ravista eli hölskytä kattilaa. Tarjoa perunat kuumina.

 

Jos ei ole alkukesästä vielä ehtinyt grillaamaan, niin juhannuksena grilli ja grilliruokareseptit kaivetaan esiin.  Grillissä valmistuvat monenlaiset herkut. Grillilihasta suosituimpia ovat mm. erilaisilla marinadeilla maustetut ribsit. Niiden salaisuus on hidas kypsentäminen ennen grillausta. Lihan lisäksi grillissä kypsyvät niin kalat kuin kasviksetkin, unohtamatta makkaraa. Makkaroista suosituiksi ovat tulleet myös erilaiset grillattavat raakamakkarat.

 

THAIRIBSIT:

n. 2 kg possun ribsejä

2 tl suolaa

maapähkinävoi-BBQ-kastike:

2 valkosipulinkynttä

2 dl tomaattiketsuppia

1 dl maapähkinävoita

1 dl japanilaista soijakastiketta

2 rkl riisiviinietikkaa

n. 1 rkl punaista currytahnaa

2 tl raastettua inkivääriä

lisäksi:

n. ½ dl suolapähkinöitä

1 mieto punainen chili

tuoretta korianteria

Ota liha huoneenlämpöön tunti ennen valmistusta. Pyyhi lihan pinta talouspaperilla. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Mittaa kastikkeen kaikki ainekset kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä muutama minuutti. Anna kastikkeen jäähtyä hetki. Mausta lihan pinta suolalla. Sivele pintaan noin puolet BBQ-kastikkeesta. Kääri ribsit leivinpaperin ja folion sisään. Kypsennä 150 C lämmössä uunissa n. 3 tuntia, kunnes liha on niin kypsää, että se irtoaa hel-posti luista. Avaa lihat paketistaan ja sivele pintaan BBQ-kastiket-ta. Nosta uunin lämpötila 225 C lämpöön ja jatka kypsentämistä vielä 15-20 min, kunnes pinta alkaa saada väriä. Tai grillaa pinta uunin grillivastusten alla tai grillaa lihan pinta rapeaksi kuumassa grillissä kastikkeella valellen. Tarkkaile, ettei lihan pinta pääse palamaan. Leikkaa liha paloiksi luiden välistä. Koristele ribsien pinta rouhituilla suolapähkinöillä, chiliviipaleilla ja tuoreella korian-terilla.

 

Savustus on myös osa juhannus- ja kesäruoanvalmistusta. Perinteisesti savustuspöntössä ovat kypsyneet kalat, mutta nykyään myös lihat ja kasvikset. Savuaromia saadaan myös savumausteista kuten savusuolasta ja savupaprikasta.

 

SAVUSTETTU KUKKAKAALITAHNA:

1 (n. 700 g) kukkakaali

2 dl kreikkalaista jogurttia

¼ dl silputtua lehtipersiljaa

n. ½ tl suolaa

ripaus mustapippuria

Poista kukkakaalista lehdet ja irrottele se reiluiksi kukinnoiksi. Sa-vusta kukkakaalia savustuspöntössä tai sähkösavustimessa n. 20 min, kunnes se saa savunmakua ja pehmenee hiukan. Hienonna kukkakaali sauvasekoittimella muruksi. Anna jäähtyä. Sekoita joukkoon jogurtti, persilja, suola ja pippuri. Anna tekeytyä jääkaa-pissa n. 30 min ennen tarjoamista.

 

Perinteinen isoäidin kesäsalaatti on pitänyt edelleen paikkansa kesän ruokapöydässä, vaikka amerikkalainen kaalisalaatti coleslaw onkin jo tuttu monelle kotikokille.

 

VANHAN AJAN MUNASALAATTI:

1 ruukku lehtisalaattia

3 kananmunaa

1 dl kuohukermaa

1 rkl väkiviinaetikkaa

1 tl sokeria

¼ tl suolaa

½ tl sinappia

tilliä

Huuhdo salaatti ja kuivaa talouspaperiin. Keitä kananmunia 5-6 min, kunnes keltuaiset ovat osin hyytyneet. Kaada pois kuuma vesi ja anna kananmunien seisahtaa hetki ennen kuin valutat päälle kylmää vettä. Kuori kananmunat ja pilko ne haarukalla pie-neksi. Sekoita kerma, etikka ja mausteet löysäksi kastikkeeksi. Lado salaattikulhoon kerroksittain salaattia, kastiketta ja muna-hakkelusta. Jätä päällimmäiseksi kerros kastiketta ja kananmu-naa. Koristele salaatti silputulla tillillä. Kastiketta voi löysentää lisäämällä siihen kylmää vettä.

 

Juhannuksena herkutellaan myös monenlaisilla jälkiruoilla. Alkukesän raparperia maistellaan piirakoissa, kakuissa ja juomanakin. Muurinpohjaletut maistuvat niin perinteisen hillon ja vaniljajäätelön kera, että myös suolaisella täytteellä iltapalana. Grillissä valmistuvat myös hedelmät mm. nyyteissä tummalla suklaalla maustettuna. Mansikkakakulle löytyy aina paikka kahvipöydässä.

 

MUURINPOHJALETUT: (n. 10 kpl)

1 l kevyt- tai täysmaitoa

3 kananmuna

1 tl suolaa

2-3 dl vehnäjauhoja + 2 dl ohrajauhoja

paistamiseen: voita tai margariinia

Vatkaa kananmunat maidon joukkoon. Lisää suola ja jauhot vähitellen, koko ajan sekoittaen. Anna lettutaikinan turvota n. 30 min. Sulata nokare voita tai margariinia muurinpohjapannussa ja paista ohuita lettuja. Tarjoa suolaisten tai makeiden täytteiden kanssa.

 

HELPPO RAPARPERIPIIRAKKA:

2 dl vehnäjauhoja + 1 tl leivinjauhetta

1 dl kauraleseitä

½ dl sokeria tai fariinisokeria

½ tl kanelia

1 dl juoksevaa margariinia

1 kananmuna

täyte:

5-6 dl (n. 300 g) raparperipaloja

1 prk kermaviiliä

1 kananmuna

1 dl sokeria

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, leseet, sokeri ja kaneli kulhossa. Lisää joukkoon rasva ja kananmuna. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina voidellun (halk. 24 cm) piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle raparperipalat. Sekoita kermaviili, kanan-muna ja sokeri. Kaada seos piirakan päälle. Paista 200 C läm-mössä uunin alimmalla ritilätasolla n.25 min.

 

Juhannuksen juomavalikoima on tunnetusti hyvin laaja. Juomia valitaan usein ruoan mukaan. Alkoholia sisältävien juomien lisäksi on hyvä varata myös alkoholittomia vaihtoehtoja. Kesään sopivia raikkaita, kaikille sopia juomia ovat mm. Louhisaaren juoma, raparperimehu ja erilaiset marjamehut, raikasta vettä unohtamatta. Suosituiksi ovat tulleet myös moctailit eli alkoholittomat cocktailit, jotka sopivat hyvin juhannuksen kippistelyyn.

KARPALOMOCKTAIL: (2 annosta)

½ dl karpalotäysmehua

2 tl vaniljasokeria

(2 rkl tomusokeria)

n. 3 dl kivennäisvettä

jäitä

rosmariinitikut:

2 rosmariinin oksaa

2 viipaletta kurkkua

½ dl pensasmustikoita

Tee halutessasi rosmariinitikut koristeeksi. Vuole kurkusta juusto-höylällä kaksi pitkää suikaletta. Pujota kurkkusiivut kahteen ros-mariinioksaan ”haitarimalliin” niin, että mustikoita tulee väleihin. Jaa karpalotäysmehu ja vanilja sokeri kahteen lasiin ja sekoita. Jos pidät makeammasta juomasta, lisää myös tomusokeri. Lisää muutama jääpala ja rosmariinitikut ja täytä lasit kivennäisvedellä.

 

 

 

Hyvää juhannusta kaikille Eino Leinon sanoin !

 

Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa,

minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjaa maistaa.

Minun mielessäni on juhannus ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari.

 

Tekstilähteet: Suuri Perinnekirja, aineetonkulttuuriperinto.fi, juhlat.fi, k-ruoka.fi, finlit.fi